- From: Veikko Savijoki <veikko.savijoki@digitalistgroup.com>
- Date: Wed, 31 Jul 2019 14:02:57 +0300
- To: public-auth-trans-fi@w3.org
Hei, Tässä oman läpikäyntini tuloksena tehtyjä havaintoja. Olen yrittänyt huomioida muiden (erityisesti Merja Laamasen ja Heikki Ylipaavalniemen) havainnot, mutta varmaan jotain toisteisuutta listaltani löytyy. Jaan Merjan toiveen siitä, että ymmärrettävä ohjeistus parantaa sen käyttökelpoisuutta. Alkuperäinen englanninkielinen versio on paikoin hyvinkin tekninen ja monimutkainen ja en oikein osaa arvioida, kuinka paljon käännöksessä voi irtautua alkuperäisen tekstin tyylistä? Turhia anglismeja ei nyt ainakaan ole pakko käyttää, jos asiat on mahdollista ilmaista selkeästi suomeksi. Dokumentin tila * “Katso myös työryhmän enganninkielinen toteutusraportti.” - Pitäisi olla englanninkielinen 0.2 WCAG 2 - ohjeistuksen tasot * “Ohjeet eivät ole testattavia, mutta ne tarjoavat puitteet ja yleiset tavoitteet, jotka auttavat sisällöntuottajia ymmärtämään onnistumiskriteereitä ja implementoimaan tekniikoita paremmin.” - Voisiko implementoinnin sijaan puhua soveltamisesta? Tekninen implementointi tarkoittaa mielestäni sujuvammalla suomella teknistä toteutusta, mutta tässä lauseyhteydessä soveltaminen voisi olla parempi valinta. Eli “...ja soveltamaan tekniikoita paremmin.” * “Opas WCAG 2.1:n ymmärtämiseen ja implementoimiseen.” - Tässäkin voisi puhua ymmärtämisestä ja soveltamisesta. 0.3 WCAG 2.1:tä täydentävä dokumentaatio * “kuinka WCAG:ia on mahdollista soveltaa uusissa teknologioissa.” - Jos WCAG tulkitaan sanana sanottavaksi akronyymiksi, sen jälkeen ei tarvita kaksoispistettä ennen päätettä. Vähän tulkinnanvarainen asia! 0.5 Ero WCAG 2.0:aan * Kappaleen alussa: “WCAG 2.1 lähtökohtaisena tavoitteena...” - Numero muotoon “2.1:n” kuten samassa kappaleessa on myöhemminkin tehty vastaavassa yhteydessä. Onnistumiskriteeri 1.2.4 Tekstitys (Live) * Aiemmassa WCAG 2.0 -käännöksessä käytettiin muotoa “1.2.4 Tekstitys (suorissa lähetyksissä)”. Tämä voisi olla edelleen selkeä ja yksiselitteinen muoto. Onnistumiskriteeri 1.2.5 Kuvailutulkkaus (tallennettu) * Lauseen “Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle videosisällölle on tarjollakuvailutulkkaus.” kahden viimeisen sanan välistä puuttuu välilyönti. Ohje 1.3 Mukautettava * Sanan “rakenneteen” pitäisi olla “rakenteen”. Onnistumiskriteeri 1.4.3 Kontrasti (minimi) * Termin “inaktiivinen” sijaan voisi käyttää sanaa “epäaktiivinen”. Aktiivisen suora vastakohta on kaiketi passiivinen, mutta epäaktiivinen on mielestäni parempi muoto tässä yhteydessä. Inaktiivisuudesta puhutaan myös muissa kohdissa. Onnistumiskriteeri 1.4.8 Visuaalinen esitystapa * Kohdassa “Leveys on enintään 80 merkkiä tai kuvaketta (40, jos CJK).” mainittu CJK on ainakin minulle vieras lyhenne. Muualla dokumentissa kerrotaan, että lyhenne viittaa kieliin kiina, japani ja korea. Voisiko sulkeiden välissä oleva teksti olla “40 CJK-kielissä”? Alkuperäisessä englanninkielisessä tekstissä ja aiemmassa käännöksessä tässä kohdassa on käytössä sama muoto kuin tässä nyt arvioitavassa versiossa. Onnistumiskriteeri 1.4.12 Tekstin välistys * Suomessa desimaalierottimena käytetään pilkkua. Seuraavissa kohdissa piste pitää korvata pilkulla: - Kirjainten väli vähintään 0.12 kertaa fontin kokoiseksi; - Sanojen väli vähintään 0.16 kertaa fontin kokoiseksi. 5.3.2 Ohjeidenmukaisuudesta kertovan väittämän valinnaiset osat * Jälkimmäisessä Huomautus-laatikossa sanojen “Metadata” ja “saadaksesi” välistä puuttuu välilyönti.. 6. Sanasto * Kohdassa “saavutettavuudeltaan tuettu (accessibility supported)” olevassa numeroidussa listassa on joidenkin listan kohtien välissä sana AND tai OR vaikka pitäisi olla JA tai TAI * Kohdassa “avustava teknologia (assistive technology, kuten käytetty tässä dokumentissa).” puhutaan käyttäjäagenteista ja tekstin renderöinnistä. Molemmat ovat kovin teknisiä termejä, mutta en äkkiseltään osaa ehdottaa korvaavia ilmaisuja. * Kohdassa “idiomi (idiom)” olevasta japaninkielistä esimerkkiä käsittelevästä kohdasta puuttuu käännös virkkeeltä “ literally translates into "he throws a spoon," but it means that there is nothing he can do and finally he gives up.” * Kohdasta “näppäimistörajapinta(keyboard interface)” puuttuu välilyönti sanan näppäimistörajapinta ja sulkumerkin välistä. * Kohdassa “isokokoinen (teksti) (large scale [text])” käytetään lyhennettä CKJ, vaikka pitäisi olla CJK. * Kohdassa “2. perusaste (lower secondary education level)” ylimääräinen pienempi kuin -merkki alkamisesta-sanan perässä. * Kohdan “rakenne (structure)” toisessa alakohdassa olevan “verkkosivujen”-linkin linkki ulottuu tarpeettomasti myös sanan jälkeisen välilyönnin alle. Tämän pienempää virhettä ei taida löytyä! * Kohdan “täydentävä sisältö (supplemental content)” alakohdassa “Monimutkaisen prosessin havainnollistus..” on lopussa yksi ylimääräinen piste. * Kohdan “käyttöliittymäkomponentti (user interface component)” huomautuksesta puutuu käännös “What is meant by "component" or "user interface component" here is also sometimes called "user interface element". A. Kiitokset * Voisiko “Invited Expert” kääntää muotoon “kutsuttu asiantuntija”? * Markku Häkkinen esiintyy listalla “Hakkisena”, vaikka hän on virallisesti Häkkinen. Molempia kirjoitusasuja näkyy hänestä puhuttaessa, mutta esim. LinkedInissä hän on Häkkinen. Terveisin, Vexi Savijoki ---------------------------------------------- Veikko Savijoki Lead UX Designer Digitalist Group Plc Arkadiankatu 2 P.O. Box 486, FI-00101 Helsinki, Finland Mobile +358 40 713 1576 veikko.savijoki@digitalistgroup.com www.digitalistgroup.com
Received on Wednesday, 31 July 2019 15:00:05 UTC