- From: Anne-Maritta Tervakari <anne.tervakari@tut.fi>
- Date: Thu, 30 Sep 2010 17:02:32 +0300
- To: Hantula Kaisi <Kaisi.Hantula@ara.fi>
- CC: public-auth-trans-fi@w3.org
Hei Kaisi ja kaikki! Kiitos Kaisi hyvistä kommenteista (liitin kommentit Kaisin luvalla tähän myös julkiselle s-postilistalle menevään viestiin). Olen myös itse pohtinut käsitteiden 'saavutettavuus' ja 'esteettömyys' suhdetta. Kumpaakin tunnutaan käytettävän englanninkielisen termin 'accessibility' vastineena. Käsite 'esteettömyys' on liittynyt selkeästi (ja liittyy edelleenkin) fyysisen toimintaympäristön esteettömyyteen, ja ihmisten toiminnan siirtyessä digitaalisiin verkkoihin onkin tietyllä tavalla luontevaa puhua esteettömistä verkkopalveluista ja -sisällöistä. Käsite 'saavutettavuus' lienee liitetty etenkin (julkisten)palveluiden tasa-vertaiseen saavutettavuuteen riippumatta välimatkasta, taloudellisesta asemasta, etnisestä taustasta jne. Miten näette asian? Olet, Kaisi, ottanut kommenteissasi huomioon erään toisen, mielestämme keskeisen termin/käsitteen/ilmaisun, jota mielestämme pitäisi pohtia yhdessä hieman tarkemmin: "...henkilöille, joilla on vammoja tai haittoja" (engl. "people with disabilities" - esim. Johdanto -osiossa, mutta muuallakin tekstissä). Mikä olisi mielestänne hyvä vastine sanalle ''disability? Olisiko 'toimintarajoitteinen' parempi/huonompi vastine? Ystävällisin terveisin, Anne-Maritta Tervakari On 28.9.2010 10.52, Hantula Kaisi wrote: > Kirjoitin ohjeen alun uudelleen, ihan kokeilumielessä. > > Lopussa olen käsitellyt kohtia, jotka tuntuivat oudoilta tai > hankalilta. Yritin kirjoittaa joitakin kohtia selkeämmin. > > Ystävällisin terveisin > > Kaisi Hantula Tietoasiantuntija Asumisen rahoitus- ja > kehittämiskeskus kaisi.hantula@ara.fi 040 517 3352 ----Kaisin kommentit alkavat----- Minkälainen on käsitteiden saavutettavuus ja esteettömyys keskinäinen suhde? Löysin sanakirjan, jossa molemmat sanat annetaan vastineeksi englanninkieliselle termille accessibility. Johdanto -------- Verkkosisällön saavutettavuusohjeessa 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0) määritellään keinot verkkosisältöjen saavutettavuuden parantamiseksi. Saavutettavuuden kohderyhmiä ovat muun muassa näkö-, kuulo- ja fyysisesti vammaiset sekä henkilöt, joilla on puhe-, kognitiivisia, kielellisiä, oppimisen tai hermostollisia vaikeuksia. Ohjeet eivät kata kaikkia vammoja ja niiden yhdistelmiä. Saavutettavuusohjeiden noudattaminen helpottaa verkkosivujen käyttöä yleisesti. Esimerkiksi ikääntyneiden toimintakyky on usein heikentynyt. Verkkosaavutettavuus sisältää paitsi verkkosivujen sisällön myös saavutettavat verkkoselaimet ja muut asiakasohjelmat. WCAG 2.0 –ohjeistuksen tasot ---------------------------- Sisältö, joka noudattaa korkeimman tason (AAA) ohjeistusta, ei ole saavutettavaa kaikille käyttäjille, joilla on erilaisia vammojen ja haittojen yhdistelmiä. Tämä koskee erityisesti kognitiivisia, kielen ja oppimisen osa-alueita. Olisi suotavaa, että sisällöntuottajat käyttäisivät kaikkia WCAG -tekniikoita, mukaan lukien neuvoa-antavat tekniikat. Metadata (ks. Metadata) voi auttaa käyttäjiä löytämään heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvaa sisältöä. WCAG 2.0:aa tukeva dokumentaatio --------------------------------- 1. How to Meet WCAG 2.0 WCAG 2.0:n mukautettava pikahakemisto, joka sisältää kaikki saavutettavuuden ohjeet, onnistumiskriteerit ja tekniikat. Hakemisto on tarkoitettu sisällöntuottajien työkaluksi verkkosisältöjen kehittämisessä ja arvioimisessa. Tärkeitä WCAG 2.0 –termejä --------------------------- 1.2.1. Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu) Mikä ero on esitallennetulla ja tallennetulla (pelkällä) videomedialla? Voisiko tämän avata sanastossa. 1.2.3. Audiokuvaus tai mediavastine (tallennettu) - käsitteen synkronisoitu media voisi avata tai käyttää selkokielisempää vastinetta? > löysin selityksen sanastosta, mutta kuvausta voisi tarkentaa > myös käsitteen ”aikasidonnainen media” sisällön tässä yhteydessä voisi täsmentää. Itse tunnistin monia määrittelyjä käyttämieni eri viitekehysten perusteella. Ohje 1.4. Erotettavissa oleva: Helpota käyttäjiä näkemään ja kuulemaan... = Ohje 1.4 .Erottuva/Havaittava: Auta käyttäjiä näkemään ja kuulemaan... 1.3.2 Merkitsevä järjestys Käyttäisin ilmaisua "Merkitykseen/sisältöön vaikuttava esitysjärjestys", koska siitä on kysymys. 1.4.2. Äänien kontrollointi Jos jokin ääni verkkosivulla soi automaattisesti kauemmin kuin kolme sekuntia, on oltava keino pysäyttää ääni tai säätää äänen voimakkuus koko järjestelmän äänenvoimakkuuden säädöstä riippumattomalla tavalla. (- jätin sanan mekanismi pois, koska mielestäni on itsestään selvää, että äänen voimakkuuden säätämiseen tai pysäyttämiseen täytyy olla jonkinlainen mekanismi). 1.4.5 Tekstiä esittävät kuvat * Keskeinen: Informaatiolle sovittu tietynlainen tekstin esitystapa. 1.4.8 Visuaalinen esitystapa 2. Leveys ei ole enemmän kuin 80 merkkiä (40, jos CJK) - voisiko CJK (-fontit) avata omana kohtana sanastossa tai lisätä sulkuihin (40, jos CJK –fontteja/- merkkejä) ? 2.4.3 Fokusjärjestys En ymmärtänyt selitystä ollenkaan. Fokus tarkoittanee tässä yhteydessä/tietotekniikassa tarkastelun kohteena olevaa. Verkkosivujen käyttö-/luku-/käyntijärjestys? 2.4.5 Useita tapoja Verkkosivuston sivun voi löytää eri tavoin. Poikkeuksia ovat sivut, jotka ovat syntyneet sivun käyttäjän toiminnan tuloksena vrt. esimerkiksi asiointi verkkokaupassa. 2.4.8. Sijainti Käyttäjän sijainti verkkosivustossa on nähtävissä/kerrottu. 3.2.2. Syöte 3.2.4. Johdonmukainen identifiointi Muun muassa näissä kohdissa käytetään sanaa komponentti. Ymmärsin, että komponentti voi olla esimerkiksi ohjelmakoodi, lomake tai linkki. Eikö voisi käyttää täsmällistä ilmaisua, mistä/minkälaisesta komponentista on kysymys. Käsite komponentti näyttää pitävän sisällään monentasoisia ja monenlaisia verkkosivun elementtejä, jotka ovat joko selvästi näkyvissä tai pinnan alla koodina. Tämä sama koskee jo aiemmin mainitsemaani sanaa mekanismi. Tekstiä voisi selkiyttää jättämällä sanoja pois ja yksinkertaisesti kertoa, että näin on voitava tehdä: 3.3.4 Virheiden ennaltaehkäisy 2. Testattu Voisiko sanoa: Virheiden estämiseksi käyttäjän syöttämä tieto testataan ja tarjotaan mahdollisuus korjata virheet. 3. Vahvistettu: Informaation/tiedon voi tarkistaa, korjata ja vahvistaa ennen kuin se lähetetään. 3.3.5. Ohjeet: Kontekstisensitiiviset ohjeet on saatavilla. (ei oikein avaudu). = Tilannekohtaiset (?) ohjeet ovat saatavilla. nojautua johonkin teknologiaan (?) = käyttää sovittua teknologiaa / saavutettavuutta tukevaa teknologisaa eikö teknologia, johon nojaudutaan, ole yhtä kuin vaadittu/sovittu/määritelty teknologia, jota käyttämällä saavutettavuuskriteerit toteutuvat? (vrt. standardit) Tämän lisäksi käytössä voi olla teknologioita, joilla ei ole mitään tekemistä saavutettavuuden kanssa. Noudattamisesta kertovan väitteen valinnaiset osat * Koneellisesti luettavissa oleva metadata-versio luettelo tiettyjä teknologioita, joihin nojaudutaan = * Koneellisesti luettava metadatamuotoinen luettelo tietyistä teknologioista, jotka tukevat saavutettavuutta Periaate 4: Lujatekoinen – sisällön pitää olla riittävän robustia... = Periaate 4: Lujatekoinen – sisällön pitää olla riittävän ehyt (koodiltaan) / sääntöjä noudattavaa (?) -------Kaisin kommentit päättyvät------------ -- ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Anne-Maritta Tervakari, Researcher Hypermedia Laboratory, Tampere University of Technology Mail address: P.O.Box 553 FI-33101 Tampere, Finland Street address: Korkeakoulunkatu 1 Building: Tietotalo Room: TD312 Mobile: +358-40-849 0172 Email: anne.tervakari@tut.fi http://matriisi.ee.tut.fi/blogi/eetteri/ http://www.erimenu.fi/kayttaja/tenhola/ ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Received on Thursday, 30 September 2010 14:03:13 UTC