Re: Terminologiasta

Hei,

Kiitos ensimmäisistä kommenteista. Esille nostetut huomiot ovat hyviä ja 
toivottavasti muutkin tarttuvat samantyyppisiin aiheisiin.

Lisään oheen pari vastinetta, tarkoituksena hieman taustoittaa 
ehdotuksen sanamuotoja. Vastineiden ei ole tässä tarkoitus olla 
"puolesta" eikä "vastaan", joskin termien kiinnittäminen on jossain 
kohtaa tietenkin välttämätöntä.

audio:

Termillä "audio" on haettu (teknistä) vastinparia termille "video". 
Termin "ääniselite" yms. puolestaan on ajateltu liittyvän enemmän 
puhuttuun ääneen tms.

captions:

Tämä termi osoittautui yllättävän vaikeaksi suomentaa koska monet 
suomenkieliset vastaavat termit ovat eri tekniikan osa-alueilla 
voimakkaasti latautuneita.

Vakiintuneista termeistä "tekstitys" arvioitiin yksinkertaisesti 
neutraaleimmaksi. Termi "tekstiselitys" ei vaikuta hullummalta, mutta 
saattaa sekin sekoittua esim. tekstivastineiden kanssa.

context:

Termillä "konteksti" on tässä eri (tekninen) merkitys kuin esim. 
termillä "asiayhteys". Esimerkiksi ohjeessa 3.2.1 ei puhuta 
"asiayhteyden" muuttumisesta.

general flash and red flash thresholds:

Ehdotetun termin kömpelö sanamuoto on jäänyt vahingossa.

idiom:

Termillä "idiomi" haluttiin korostaa rajattua merkitystä; "sanonta" on 
hyvä käännös, mutta sen ajateltiin olevan liian laajasti tulkittavissa. 
Ts. ajatuksena oli että termin "idiomi" ekstensio olisi rajatumpi kuin 
termin "sanonta" ekstensio. Voidaan myös esim. pohtia miksi 
englanninkielinen teksti käyttää juuri termiä "idiom", eikä esim. 
"saying" tai "phrase".

informative:

Ajatuksena oli että termi "informatiivinen" kuvaa tekstin teknisen 
merkityksen standardissa hyvin. Tulkinta on siis se, että kyse on 
standardoinnin täsmällisestä käsitteestä, ei yleisestä 
"ilmoitusluonteisuudesta" tms.

live:

Ajatuksena oli että termi "live" on käytössä vakiintunut.

jargon:

Termillä "jargoni" haluttiin korostaa että kyse ei ole välttämättä 
ammattikielestä, vaan ylipäänsä kielestä jota jonkin "alan" ihmiset 
käyttävät jossakin rajatussa merkityksessä. Tässä voi toki pohtia myös 
englanninkielisen tekstin merkitystä (erit. tarkoittaako sana "field" 
*ammatti*alaa).

label:

Vaikea tämäkin. Termi nimilappu valittiin koska se kuvaa melko hyvin 
termin ajateltua teknistä merkitystä (vrt. esim. 
käyttöliittymäelementit). Toisaalta haluttiin tehdä pesäeroa melko 
spesifeihin teknisiin käsitteisiin; toisaalta "label" on sellaisenaan 
käsitteenä useassa tietyssä teknologiassa joten sama ongelma on 
englanninkielisessä tekstissä.

primary education level:
lower secondary education level:

Ensimmäinen raakaversio esitti termejä "peruskoulun ala-aste" ja 
"peruskoulun yläaste". Tästä kuitenkin päätettiin luopa ja kuulla 
kommentteja. Tässä "välivaiheen helppona ratkaisuna" käyttöön otettiin 
opetusministeriön termistö.

navigated sequentially:

Termillä "peräkkäisyys" haluttiin korostaa saavutettavuudessa 
tyypillistä tavoitetta sisällön "linearisoinnista".

paused:

Hyvä tai huono suomennos, termi "keskeytetty" lienee jo käytössä useissa 
soitto-ohjelmissa, komentojonoissa, tulostimissa yms.

programmatically determined:

Termillä "ohjelmallisesti selvitettävä" haluttiin korostaa nimenomaan 
mahdollisuutta ohjelmallisesti selvittää. Sovelluskehityksen kannalta 
tällä voidaan ajatella olevan eroa sen kanssa, että kaikki on jo 
etukäteen selvitetty koska potentiaalista selvitettävää (laskettavaa) on 
huomattavan paljon.

real-time event:

Termiä "reaaliaikainen" käytettiin koska se lienee jo yleisesti 
käytössä. "Tosiaikainen" ei toki myöskään kuulosta pahalta.

same functionality:

Tässä ilmeisesti kommentointiin termin selityksen sanamuotoa, eikä itse 
termiä. Hyviä ehdotuksia alkuperäisen esimerkin kääntämisestä otetaan 
(tässäkin) mielellään vastaan. Linjanvetona päätettiin että esimerkkejä 
ei lokalisoida tms. vaan pyritään mahdollisuuksien mukaan kääntämään 
sellaisinaan. (Tällä ajateltiin olevan merkitystä, koska eroavat 
esimerkit voivat pahimmillaan painottaa tulkintaa liiaksi.)

section:

Tässä haluttiin nimenomaan yleistä termiä. Erittäin hyvänä pidetty 
käännös "osio" on käytössä esim. LaTeX-järjestelmän yhteydessä termille 
"section". (WCAG-termi on toki tässäkin yleisempi.)

visually customized:

Tämäkin on haastava. Todettakoon kuitenkin, että esim. termillä 
"sovittaa" lienee tyypillisesti eri tekninen merkitys kuin termillä 
"kustomoida" ("sovittaa" lienee yleensä "adapt"; esim. "sovitin" on 
"adapter" yms.). Vaihtoehtona pohdittiin termiä "mukauttaa", mutta 
tämäkin voidaan tulkita eri tavoin.

Kaikkien käännösehdotusten takaa ei tietenkään löydy syvällisiä 
selityksiä ja useat eri käännöstermit lienevät standardin varsinaisen 
funktion kannalta "yhtä hyviä". Nyt käsillä olevan kommentointivaiheen 
on juuri tarkoitus yhdessä pohtia asiaa eri näkökulmista, hyvän 
lopputuloksen varmistamiseksi (ja esim. yhdessä valita "parhaalta 
maistuvat" termit silloin, kun hyviä ehdokkaita on useita).

Ystävällisin terveisin,

Ossi Nykänen



On 2.9.2010 10:18, Toikkanen Tarmo wrote:
> Hei kaikille. Hienoa, että käännös on jo näin pitkällä!
>
> Aloin lukea tekstiä ja kun vastaan tuli "informatiivinen", hyppäsin sanastoon ja aloin kahlata sitä läpi: http://www.w3c.tut.fi/translations/tr/2010/CAT-WCAG20-20100818/#glossary
>
> Joitain kysymyksiä käytetyistä termeistä nousi. Osa tuntuu olevan vähän "kevyesti" suomennettuja. Tässä joitain vaihtoehtoja tai kysymyksiä käytetyistä suomennoksista. En väitä, että vaihtoehtoni olisivat joka kohdassa parempia kuin nyt käytetyt - minut saa perustella nurin. :) Mutta näitä on varmaan hyvä kuitenkin kelata.
>
>
> audio: olisiko "ääni" kuitenkin enemmän suomea kuin "audio", etenkin kun "audio description"-sanan suomennos on "ääniselite"; myös "audio only", "extended audio description".
>
> captions: huomautus 5:ssä mainitaan subtitles, jonka suomennos kuitenkin on "tekstitys", ei "kuvateksti". captions-sanan suomennos siis ei voi olla "tekstitys". Erohan on se, että subtitles kääntää äänisisällön toiselle kielelle, kun taas captions kertovat tarkkaan kaiken puhutun ja kuullun (esim. "ovi aukeaa"). Ja caption-sanahan tarkoittaa myös kuvan yhteydessä kuvatekstiä. yleisesti ottaen kyse on kai selittävästä tekstistä - olisiko "tekstiselitys" oikeaan suuntaan?
>
> context: vaihtoehtoisia käännöksiä: asiayhteys, konteksti, viitekehys, yhteys - olisiko joku suomalaisempi sana parempi kuin "konteksti"? sama koskee myös: "context-sensitive help"
>
> general flash and red flash thresholds: olisiko kuitenkin "yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvot"
>
> idiom: lienee suomeksi "sanonta"
>
> informatiivinen: vaihtoehtoisia: ilmoitusluonteinen, tietoa antava
>
> jargon: suomeksi yleensä "ammattikieli", ei "jargoni"
>
> label: aika paha suomennettava, mutta "nimilappu" vähän särähtää korvaan. en kyllä keksi parempiakaan vaihtoehtoja... etiketti, merkki, kuvaus, kuvausteksti?
>
> live: olisiko suora tai suoralähetys?
>
> lower secondary education level: suomeksi "yläkoulu"?
>
> navigated sequentially: vaihtoehtona "järjestyksessä navigoitava"
>
> paused: keskeytetty voi sekoittua "interrupt"-sanaan. olisiko "tauotettu" tai "tauolla" parempi?
>
> primary education level: suomeksi "alakoulu"?
>
> programmatically determined: varmaan pitäisi olla "ohjelmallisesti selvitetty"?
>
> real-time event: suomennos voisi olla "tosiaikainen tapahtuma"
>
> same functionality: esimerkki on huonoa suomea, vaikea ymmärtää
>
> section:  "section" on kirjallisuudessa "aliluku" (mikä tässä tapauksessa tietysti on vähän rajaava suomennos). mietin vain, onko "osio" oikea sana. vaihtoehtoina kai "osa", "aliluku"
>
> visually customized: ehkä "visuaalisesti sovitettu"

Received on Sunday, 5 September 2010 08:33:32 UTC