Re: Saavutettavuusohjeiden kommentit

Moro Anne ja kumppanit

Saavutettavuus ja esteettömyys tulee todellakin erottaa:

Accessibility = saavutettavuus

Barrier-free = esteettömyys

(barrier = este, free = -ton, -tön, vrt. fat-free)

Tässä on takana se iänikuinen ikävä asia, että käsiteisiin viittaavia termejä käytetään huolettomasti jopa hallinnossa jnpp (puhumattakaan konsulteista yms). Viimeksi Aalto-yliopiston kampus-työpajassa käytettiin termiä "open access". Mietin siinä, että mikähän voisi olla vastakohta eli "closed access"...

Mutta asiaan.

Ystävämme britit käyttävät termiä inclusive design ja sen yhteydessä johdonmukaisesti termejä barrier-free ja accessibility. Tätä jaottelua noudattaen 'esteettömyys' tulisi kohdentaa tilanteisiin, joissa *oletusarvona* on jonkin asian esteellisyys. Viittaan tässä "affordansseihin" eli puhumme asioista joista emme tarkasti voi tietää, mutta oletamme joidenkin premissien vallitsevan. Tällöin 'esteellisyys' ja 'esteettömyys' viittavaat vahvasti siihen, että lähtökohta on esteellinen, koska tarvitaan jotain erinomaista näiden esteiden poistamiseen. Tässä mielessä esim. Invalidiliitto käyttää termiä 'esteettömyys' sangen loogisesti. Heidän leipäänsä on varmistaa, ettei turhia kynnyksiä tai portaita ole ja jos on, niin rampit löytyvät jne.

Saavutettavuus on kokonaisvaltainen ajattelutapa tilanteissa, joissa "esteellisyys" ei ole se varsinainen lähtökohta, ts. ei ole mitään rationaalista syytä tehdä esteellistä, koska saavutettava on aivan yhtä helppo. Nykyaikainen digitaalipalvelu on aivan yhtä helppo toteuttaa esteeellisenä tai saavutettavana, joten loogisesti voimme pitää saavutettavaa toteutusta lähtöoletuksena. Digitaalinen palvelu *ei ole* rakennus, palveluun ei sinänsä tarvitse tehdä "ovia", "rappusia", "pieniä vessoja" jne. Tämä on mielestäni koko W3C:n toiminnan kovin ydin: Esteet ovat aina lisäyksiä, joita tuottajat tekevät. Rakentajilla on todellakin päinvastainen ongelma eli kolmiulotteinen fyysinen tila materiaaleineen.

Lisäksi: käyttöliittymiin, näihin fyysisiin vempaimiin, voi liittyä esteitä, mutta nämä näppäimistöt ja hiirethän eivät ole digitaalisia tuotteita.

Yhteenveto: Digitaalinen palvelu on saavutettava sinänsä (ohjeita noudattaen), mutta käyttö voi olla esteellistä.

Sama ajattelu koskee miestäni tuota People with Disabilities -kohtaa alla lainatussa tekstissä. PwD-termin nerokkuus on siinä, ettei enää puhuta "disabled people" -tasolla vaan siirretään "disability" ikäänkuin kontekstiin with-preposition avulla. Tällöin tuo "disability" voi olla täysin kontekstisidonnainen (ääriesimerkki: valojen sammuessa sokea on toimintakykyisempi kuin näkevä). 


terveisin Antti


************************************
Antti Raike
Doctor of Arts, Postdoctoral researcher
VIPP project 2008-2010
Aalto University School of Art and Design
Department of Media
http://www.aalto.fi/
http://www.taik.fi/
http://vipp.mlog.taik.fi/
************************************



> Begin forwarded message:
> 
>> Resent-From: <public-auth-trans-fi@w3.org>
>> From: Anne-Maritta Tervakari <anne.tervakari@tut.fi>
>> Date: 30. syyskuuta 2010 17.02.32 UTC+3.00
>> To: Hantula Kaisi <Kaisi.Hantula@ara.fi>
>> Cc: <public-auth-trans-fi@w3.org>
>> Subject: Re: Saavutettavuusohjeiden kommentit
>> Reply-To: <anne.tervakari@tut.fi>
>> 
>> Hei Kaisi ja kaikki!
>> 
>> Kiitos Kaisi hyvistä kommenteista (liitin kommentit Kaisin luvalla tähän myös julkiselle s-postilistalle menevään viestiin).
>> 
>> Olen myös itse pohtinut käsitteiden 'saavutettavuus' ja 'esteettömyys' suhdetta. Kumpaakin tunnutaan käytettävän englanninkielisen termin 'accessibility' vastineena.  Käsite 'esteettömyys' on liittynyt selkeästi (ja liittyy edelleenkin) fyysisen toimintaympäristön esteettömyyteen, ja ihmisten toiminnan siirtyessä digitaalisiin verkkoihin onkin tietyllä tavalla luontevaa puhua esteettömistä verkkopalveluista ja -sisällöistä.  Käsite 'saavutettavuus' lienee liitetty etenkin (julkisten)palveluiden tasa-vertaiseen saavutettavuuteen riippumatta välimatkasta, taloudellisesta asemasta, etnisestä taustasta jne. Miten näette asian?
>> 
>> Olet, Kaisi, ottanut kommenteissasi huomioon erään toisen, mielestämme keskeisen termin/käsitteen/ilmaisun, jota mielestämme pitäisi pohtia yhdessä hieman tarkemmin: "...henkilöille, joilla on vammoja tai haittoja" (engl. "people with disabilities" -  esim. Johdanto -osiossa, mutta muuallakin tekstissä). Mikä olisi mielestänne hyvä vastine sanalle ''disability?  Olisiko 'toimintarajoitteinen' parempi/huonompi vastine?
>> 
>> Ystävällisin terveisin,
>> Anne-Maritta Tervakari
>> 
>> On 28.9.2010 10.52, Hantula Kaisi wrote:
>> 
>>> Kirjoitin ohjeen alun uudelleen, ihan kokeilumielessä.
>>> 
>>> Lopussa olen käsitellyt kohtia, jotka tuntuivat oudoilta tai
>>> hankalilta. Yritin kirjoittaa joitakin kohtia selkeämmin.
>>> 
>>> Ystävällisin terveisin
>>> 
>>> Kaisi Hantula Tietoasiantuntija Asumisen rahoitus- ja
>>> kehittämiskeskus kaisi.hantula@ara.fi 040 517 3352
>> 
>> ----Kaisin kommentit alkavat-----
>> 
>> Minkälainen on käsitteiden saavutettavuus ja esteettömyys keskinäinen suhde? Löysin sanakirjan, jossa molemmat sanat annetaan vastineeksi englanninkieliselle termille accessibility.
>> 
>> 
>> Johdanto
>> --------
>> 
>> Verkkosisällön saavutettavuusohjeessa 2.0 (Web Content Accessibility
>> Guidelines (WCAG) 2.0) määritellään keinot verkkosisältöjen
>> saavutettavuuden parantamiseksi. Saavutettavuuden kohderyhmiä ovat muun
>> muassa näkö-, kuulo- ja fyysisesti vammaiset sekä henkilöt, joilla on
>> puhe-, kognitiivisia, kielellisiä, oppimisen tai hermostollisia
>> vaikeuksia. Ohjeet eivät kata kaikkia vammoja ja niiden yhdistelmiä.
>> Saavutettavuusohjeiden noudattaminen helpottaa verkkosivujen käyttöä
>> yleisesti. Esimerkiksi ikääntyneiden toimintakyky on usein heikentynyt.
>> Verkkosaavutettavuus sisältää paitsi verkkosivujen sisällön myös
>> saavutettavat verkkoselaimet ja muut asiakasohjelmat.
>> 
>> WCAG 2.0 –ohjeistuksen tasot
>> ----------------------------
>> Sisältö, joka noudattaa korkeimman tason (AAA) ohjeistusta, ei ole
>> saavutettavaa kaikille käyttäjille, joilla on erilaisia vammojen ja
>> haittojen yhdistelmiä. Tämä koskee erityisesti kognitiivisia, kielen ja
>> oppimisen osa-alueita. Olisi suotavaa, että sisällöntuottajat
>> käyttäisivät kaikkia WCAG -tekniikoita, mukaan lukien neuvoa-antavat
>> tekniikat. Metadata (ks. Metadata) voi auttaa käyttäjiä löytämään heidän
>> tarpeisiinsa parhaiten soveltuvaa sisältöä.
>> 
>> WCAG 2.0:aa tukeva dokumentaatio
>> ---------------------------------
>> 1. How to Meet WCAG 2.0
>> WCAG 2.0:n mukautettava pikahakemisto, joka sisältää kaikki
>> saavutettavuuden ohjeet, onnistumiskriteerit ja tekniikat. Hakemisto on
>> tarkoitettu sisällöntuottajien työkaluksi verkkosisältöjen
>> kehittämisessä ja arvioimisessa.
>> 
>> Tärkeitä WCAG 2.0 –termejä
>> ---------------------------
>> 1.2.1. Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu)
>> Mikä ero on esitallennetulla ja tallennetulla (pelkällä) videomedialla?
>> Voisiko tämän avata sanastossa.
>> 
>> 1.2.3.	Audiokuvaus tai mediavastine (tallennettu)
>> - käsitteen synkronisoitu media voisi avata tai käyttää selkokielisempää
>> vastinetta?
>>> löysin selityksen sanastosta, mutta kuvausta voisi
>> tarkentaa
>>> myös käsitteen ”aikasidonnainen media” sisällön tässä
>> yhteydessä voisi täsmentää. Itse tunnistin monia määrittelyjä käyttämieni eri viitekehysten perusteella.
>> 
>> Ohje 1.4. Erotettavissa oleva: Helpota käyttäjiä näkemään ja kuulemaan...
>> = Ohje 1.4 .Erottuva/Havaittava: Auta käyttäjiä näkemään ja kuulemaan...
>> 
>> 1.3.2 Merkitsevä järjestys
>> Käyttäisin ilmaisua "Merkitykseen/sisältöön vaikuttava esitysjärjestys",
>> koska siitä on kysymys.
>> 
>> 1.4.2. Äänien kontrollointi
>> Jos jokin ääni verkkosivulla soi automaattisesti kauemmin kuin kolme
>> sekuntia, on oltava keino pysäyttää ääni tai säätää äänen voimakkuus
>> koko järjestelmän äänenvoimakkuuden säädöstä riippumattomalla tavalla.
>> 
>> (- jätin sanan mekanismi pois, koska mielestäni on itsestään selvää,
>> että äänen voimakkuuden säätämiseen tai pysäyttämiseen täytyy olla
>> jonkinlainen mekanismi).
>> 
>> 1.4.5 Tekstiä esittävät kuvat
>> * Keskeinen: Informaatiolle sovittu tietynlainen tekstin esitystapa.
>> 
>> 1.4.8 Visuaalinen esitystapa
>> 2. Leveys ei ole enemmän kuin 80 merkkiä (40, jos CJK) - voisiko CJK
>> (-fontit) avata omana kohtana sanastossa tai lisätä sulkuihin (40, jos
>> CJK –fontteja/- merkkejä) ?
>> 
>> 2.4.3 Fokusjärjestys
>> En ymmärtänyt selitystä ollenkaan. Fokus tarkoittanee tässä
>> yhteydessä/tietotekniikassa tarkastelun kohteena olevaa. Verkkosivujen
>> käyttö-/luku-/käyntijärjestys?
>> 
>> 2.4.5 Useita tapoja
>> Verkkosivuston sivun voi löytää eri tavoin. Poikkeuksia ovat sivut,
>> jotka ovat syntyneet sivun käyttäjän toiminnan tuloksena vrt. esimerkiksi asiointi verkkokaupassa.
>> 
>> 2.4.8. Sijainti
>> Käyttäjän sijainti verkkosivustossa on nähtävissä/kerrottu.
>> 
>> 3.2.2. Syöte
>> 
>> 3.2.4. Johdonmukainen identifiointi
>> Muun muassa näissä kohdissa käytetään sanaa komponentti. Ymmärsin, että
>> komponentti voi olla esimerkiksi ohjelmakoodi, lomake tai linkki. Eikö
>> voisi käyttää täsmällistä ilmaisua, mistä/minkälaisesta komponentista on
>> kysymys. Käsite komponentti näyttää pitävän sisällään monentasoisia ja
>> monenlaisia verkkosivun elementtejä, jotka ovat joko selvästi näkyvissä
>> tai pinnan alla koodina.
>> 
>> Tämä sama koskee jo aiemmin mainitsemaani sanaa mekanismi. Tekstiä voisi
>> selkiyttää jättämällä sanoja pois ja yksinkertaisesti kertoa, että näin
>> on voitava tehdä:
>> 
>> 3.3.4 Virheiden ennaltaehkäisy
>> 
>> 2. Testattu
>> Voisiko sanoa: Virheiden estämiseksi käyttäjän syöttämä tieto testataan
>> ja tarjotaan mahdollisuus korjata virheet.
>> 
>> 3. Vahvistettu:
>> Informaation/tiedon voi tarkistaa, korjata ja vahvistaa ennen kuin se
>> lähetetään.
>> 
>> 3.3.5. Ohjeet: Kontekstisensitiiviset ohjeet on saatavilla. (ei oikein
>> avaudu).
>> = Tilannekohtaiset (?) ohjeet ovat saatavilla.
>> 
>> nojautua johonkin teknologiaan (?) = käyttää sovittua teknologiaa /
>> saavutettavuutta tukevaa teknologisaa
>> eikö teknologia, johon nojaudutaan, ole yhtä kuin
>> vaadittu/sovittu/määritelty teknologia, jota käyttämällä
>> saavutettavuuskriteerit toteutuvat? (vrt. standardit) Tämän lisäksi
>> käytössä voi olla teknologioita, joilla ei ole mitään tekemistä
>> saavutettavuuden kanssa.
>> 
>> Noudattamisesta kertovan väitteen valinnaiset osat
>> * Koneellisesti luettavissa oleva metadata-versio luettelo tiettyjä
>> teknologioita, joihin nojaudutaan =
>> * Koneellisesti luettava metadatamuotoinen luettelo tietyistä
>> teknologioista, jotka tukevat saavutettavuutta
>> 
>> Periaate 4: Lujatekoinen – sisällön pitää olla riittävän robustia...
>> = Periaate 4: Lujatekoinen – sisällön pitää olla riittävän ehyt
>> (koodiltaan) / sääntöjä noudattavaa (?)
>> 
>> -------Kaisin kommentit päättyvät------------
>> 
>> -- 
>> ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
>> Anne-Maritta Tervakari, Researcher
>> Hypermedia Laboratory, Tampere University of Technology
>> 
>> Mail address: P.O.Box 553  FI-33101 Tampere, Finland
>> Street address: Korkeakoulunkatu 1
>> Building: Tietotalo Room: TD312
>> Mobile: +358-40-849 0172  Email: anne.tervakari@tut.fi
>> http://matriisi.ee.tut.fi/blogi/eetteri/
>> http://www.erimenu.fi/kayttaja/tenhola/
>> ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
>> 
>

Received on Friday, 1 October 2010 20:27:12 UTC